maanantai 18. joulukuuta 2017

Kirjoja pukinkonttiin

Kuva: Bixabay

  
Hyvää luettavaa lapselle:
  
  
Koukuttavaa nuorelle lukijalle:
  
  
Aikuiseen makuun:

sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Ransom Riggs: Kolkko kaupunki

"Olin matkustanut saarelle ratkaistakseni isoisäni arvoituksen, 
ja samalla olin löytänyt oman salaisuuteni"
    
   
Arvostelukappale
     
Kolkko kaupunki on toinen osa  Ransom Riggsin neiti Peregrinen eriskummallisista lapsista kertovien romaanien sarjasta. Se jatkuu suoraan siitä, mihin edellinen osa jäi viisi vuotta sitten. En muistanut enää paljoakaan aiemmista tapahtumista, mutta onneksi se ei kauheasti haitannut sillä toiminta nappaa heti mukaansa. Ensimmäisestä kirjasta on tehty myös elokuvaversiokin
   
Neiti Peregrine on jäänyt linnun hahmonsa vangiksi ja hänen eriskummalliset holhokkinsa lähtevät etsimään toista ymbryneä auttamaan hänet takaisin ihmiseksi. Liian pitkään lintuna oleminen saa nimittäin ymbrynen unohtamaan pala palalta ihmisyyteensä. Neiti Peregrinen veli on sotajalalla kalmiaiden ja kuorioiden armeijan kanssa. He ovat keksineet keinon, kuinka pääsevät sisään silmukoiksi kutsuttuihin pysähtyneen ajan kupliin ja vanginneet lähes kaikki ymbrynet, jotta saisivat eriskummallisten voimat itselleen. 
  
Eriskummallisuudet ovat vähän niin kuin lihakset - mitä enemmän niitä harjoittaa, sitä isommiksi ne kasvavat. (s. 39)
  
Tällä kertaa miljöönä on mm. toisen maailmansodan aikainen, pommitettu Lontoo, missä tavataan kirjan kannessa oleva tyttö. Suosikkikohtani kirjasta on, kun lapset päätyvät vanhaan turistisilmukkaan, 1800-luvulle avautuvaan aikakuplaan, missä sirkus on tullut kaupunkiin pelleineen, temppuilijoineen ja tietystyi friikkeineen. 
  
Eriskummallisten salattu maailma on aina ollut vaarassa, mutta nyt lainattu aika on tikittämässä kohti loppuaan ja pysähtyneisyyden turvasatamat luhistuvat yksi toisensa jälkeen vailla ymbryneiden huolenpitoa. Asetelma, johon tämä osa päättyy ei tarjoa paljoa vihjeitä siitä, miten tarina jatkuu ja onnistuvatko lapset pelastustehtävässään. Toivottavasti kolmaskin osa, 2015 ilmestynyt Library of Souls suomennettaisiin myös. 
    
"Ei ole meidän tehtävämme pelastaa koko maailmaa", Horace sanoi. 
"Emme me yritä pelastaa koko maailmaa. Ainoastaan eriskummallisen maailman." (s. 338)
  
Lapset, tai oikeastaan lapsen kehoiset, mutta aikuisenmieliset hahmot ovat kiinnostavia. Vain päähenkilö, Jacob, on oikeasti teini-ikäinen. Lapsilla on monenlaisia eriskummallisia kykyjä ja ominaisuuksia, kuten näkymättömyys, taito saada kasvit kasvamaan, ennenäyt ja pyrokinesia. Se, kuinka lapset ovat kykynsä saaneet ei kuitenkaan ole vielä selvinnyt, vaikka myyttiseen alkuperään vihjaistiinkin. 
  
Kuten edellisessäkin kirjassa, myös tässä on aitoja vintage valokuvia. Ne on sidottu tarinaan enemmän tai vähemmän onnistunesti. Välillä tuntuu, kuten aikaisemminkin, että kuvat ovat kuitenkin tärkeämpiä kuin tarina, eikä kaikkia kuvia olisi tarvinnut näyttää, vaikka ne olisivatkin inspiroineet tarinan suuntaa. Ensimmäiseen kirjaan valikoidut kuvat olivat kiinnostavampia kuin tässä osassa esitellyt, joskin muutamia helmiä olikin mukana.
        
   
Oli vaikea uskoa, että joku suhtautuisi vihamielisesti näihin ystävällisiin ihmisiin. Toisaalta samanlaisten ennakkoluulojen vuoksi eriskummallisetkin olivat vetäytyneet yhteiskunnasta. Sellainen oli tämän surullisen maailman meno. (s. 149)
     
Arvosana:
    
  
Takakannesta:
Kolkko kaupunki vie lukijat maailmaan, jossa aikahypyt ja muodonmuuttajat, aikuisiksi kasvaneet eriskummalliset, hirviöt ja yliluonnolliset eläimet ovat todellisuutta.

Karmivatunnelmainen fantasia on kuvitettu aidoin vintage-valokuvin, jotka tekevät lukukokemuksesta aivan erityisen. Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille valloitti lukijat ja myös katsojat, kun elokuvateattereissa nähtiin Tim Burtonin ohjaama ja Ransom Riggsin kirjoihin perustuva huikea elokuvauutuus syksyllä 2016. Nyt saadaan odotettu ja paljon toivottu jatko-osa Kolkko kaupunki myös suomeksi.
  
Suomentanut: Kaisa Kattelus, 391 sivua, S&S 2016
    
Alkuperäinen nimiHollow City (2014)
  
Kirja on luettu myös täällä: Pauline von Dahl, Villasukka kirjahyllyssä, Oksan hyllyltä, Musteella ja hopealla

Sarjassa ilmestynyt: 
   
Samantyylisiä kirjoja: Virve Sammalkorpi: Paflagonian perilliset

keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Kevään 2018 tulevia kirjoja

Kustantamojen katalogien lukeminen on aina yhtä ihana prosessi. Sivu toisensa jälkeen uusia kirjoja, ihana kirjo teoksia jokaiseen makuun. Tässä minun poimintani teoksista, jotka herättivät kiinnostukseni. 
      
  • Victoria Aveyard: Kruunun kirous (maaliskuu)
  • Matt Haig: Kuinka pysäyttää aika (maaliskuu)
  
  • Alan Bradley: Kolmasti naukui kirjava kissa (maaliskuu)
  
  • Cecelia Ahern: Viallinen (helmikuu)
  • Holly Bourne: Mitä tytön täytyy tehdä? (maaliskuu)
  • Ernest Cline: Armada (maaliskuu)
  • Sarah J. Maas: Throne of Glass - Keskiyön kruunu (helmikuu)
  • Estelle Maskame: Heittäydy, jos uskallat (tammikuu)
  • Chris Riddell: Ottilia merillä (tammikuu)
  
  • Mervi Heikkilä: Revonpuro - Aijalin saaren tarut 1 (maaliskuu)
  • Maria Kuutti: Anna ja Elvis vaippasirkuksessa (maaliskuu)
  • Meredith Russo: Tyttösi sun (maaliskuu)
 
  • Sylvain Neuvel: Heräilevät jumalat (maaliskuu)
  • Katja Törmänen: Karhun morsian (helmikuu)
  • Brian K. Vaughan: Saga 7 (helmikuu)
  
  • Sini Helminen: Veden varassa (huhtikuu)
  
  • K. K. Alongi: Pakenijat (maaliskuu)
  • Katharinen McGee: Tuhat kerrosta - Huipulla (huhtikuu)
  • Leila Saarivirta: Nukkumatin vastaisku (maaliskuu)
  • Jessica Townsend: Nevermoor - Morriganin koetukset (huhtikuu)
  • Nonna Wasiljeff: Loukkupoika (tammikuu)
  
Pen & Paper:
  • Kiera Cass: Kruunu (tammikuu)
  
Reuna:
  • Harri V. Hietikko: Pandemian jälkeen
  • Pia Tervo: Ruth
  
  • Sarah Crossan: Yksi (helmikuu)
  
  • Elly Griffiths: Jyrkänteen reunalla (toukokuu)
  • J. K. Rowling & Jim Kay: Harry Potter - Taikuuden historia (maaliskuu)
  • Anders Vacklin & Aki Parhamaa: Beta - Sensored Reality 1 (maaliskuu)
  • Nicola Yoon: Aurinko = tähti (kesäkuu)
  
  • Gilles Diederichs: Kehräävä kissakirja (tammikuu)
  • Andrew Michael Hurley: Paholaisen päivä (kesäkuu)
  • Anne Leinonen: Noitakirja (maaliskuu)
    

   
10 eniten odotettua:
  1. Cecelia Ahern: Viallinen
  2. Holly Bourne: Mitä tytön täytyy tehdä?
  3. Alan Bradley: Kolmasti naukui kirjava kissa
  4. Sarah Crossan: Yksi
  5. Matt Haig: Kuinka pysäyttää aika
  6. Sylvain Neuvel: Heräilevät jumalat
  7. Meredith Russo: Tyttösi sun
  8. Anders Vacklin & Aki Parhamaa: Beta - Sensored Reality 1
  9. Nonna Wasiljeff: Loukkupoika 
  10. Nicola Yoon: Aurinko = tähti

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Elena Favilli ja Francesca Cavallo: Iltasatuja kapinallisille tytöille

"Kaikille kapinallisille tytöille: 
Unelmoi rohkeammin
Kurota korkeammalle
Taistele kiihkeämmin
Ja epäilyn hetkellä muista:
sinä olet oikeassa."
   
   
Arvostelukappale
  
Riippumatta siitä, kuinka tärkeitä heidän keksintönsä olivat, kuinka rohkeita heidän seikkailunsa, kuinka huikeaa heidän neroutensa - kerta toisensa jälkeen heitä vähäteltiin, heidät sysättiin syrjään, joissakin tapauksissa lähestulkoon pyyhittiin historiankirjoista.  
Tyttöjen on tärkeää ymmärtää, millaisia esteitä heidän tiellään yhä edelleen on. Täsmälleen yhtä tärkeää on tietää, että nuo esteet eivät ole ylitsepääsemättömiä. Esteet voi paitsi voittaa, niitä voi myös raivata pois jälkipolvia varten, niin kuin tämän kirjan suurnaiset ovat tehneet.  
Nyt kun sinulla on tämä kirja kädessäsi, olemme täynnä suurta toivoa ja innoitusta, kun ajattelemme sitä maailmaa, jota rakennamme yhdessä. Maailmaa, jossa sukupuoli ei määritä sitä, kuinka suurista asioista on lupa unelmoida ja kuinka pitkälle kukin voi päästä. Maailmaa, jossa jokainen ihminen voi sanoa epäröimättä: "olen vapaa." (Esipuheesta)
  
Tällaista kirjaa minä olen vuosia odottanut! Kirjaa, joka kertoo lapsille, niin tytöille, pojille kuin muillekin, jotka eivät taivu binäärisen ajattelumallin muottiin (kuten Coy Mathis, joka syntyi pojan kehoon: "Milloin mennään lääkäriin ja tehdään minusta tyttö-tyttö?"), että heistä voi tulla isona mitä vain - tytön ei siis tarvitse olla aina vain prinsessa. Elena Favilli ja Francesca Cavallo ovat tehneet tärkeän teon ihmiskunnalle, feminismille ja lapsille.
 
Olipa kerran Mary-niminen tyttö, joka pukeutui miten lystäsi: saappaisiin, housuihin, solmioihin, kauluspaitoihin. -- Mary meni naimisiin erään toisen lääkärin kanssa ja pukeutui häissään housuihin ja pikkutakkiin, koska piti sellaisesta asusta enemmän kuin perinteisestä hääpuvusta. (s. 136, Mary Edwars Walker, yksi Yhdysvaltain ensimmäisistä naislääkäreistä)
  
Joukkorahoituksella mahdollistunut Iltasatuja kapinallisille tytöille tarjoaa 100 tarinaa oikeista naisista, jotka eivät taipuneet, vaan tekivät juuri sitä mitä halusivat. Mukana on monta naista, joita ihailen: Amelia Earhart, joka osoitti, että myös nainen voi olla lentäjä, Ada Lovelace, joka pohjusti tietä tietokoneille jo 1800-luvulla, Marie Curie, joka tutki radioaktiivista materiaalia, Florence Nightingale, joka parasi sairaaloiden hygieniatasoa, Malala Yousafsai, joka uhmasi talibaneja ja sanoi, että tyttöjen koulunkäynti on tärkeää.
  
Hienoa, että mukana on myös naisia, joista en ollut kuullut aikaisemmin, kuten Irena Sendlerowa, joka pelasti 2500 juutalaislasta toisen maailmansodan aikana antamalla heille kristityt nimet ja sijoittamalla heidän kristittyihin perheisiin turvaan. Samoin kuin arkeologi Marie Reiche, joka tutki Nazcan linjoja Perussa ja itseoppinut paleontologi Mary Anning, joka nimesi löytämänsä uudentyyppisen fossiilin iktyosaurukseksi. Vielä, kun saisi lisäosan, jossa olisi suomalaisia naisia kuten Minna Canth, Tove Jansson ja Tarja Halonen, niin olisin todella iloinen. Mutta tämä on hyvä alku.
  
"Minä en halua oppia naisten töitä enkä halua mennä naimisiin", hän sanoi veljelleen Victoriolle. "Minä haluan olla soturi." ~Lozen (s. 100)
   
Tarinat kertovat kirjailijoista, tutkijoista, seikkailijoista, kuningattarista, sotureista, aktivisteista, taiteilijoista, urheilijoista... Naisia ja tyttöjä jokaiselta mantereelta, erilaisilla perhetaustoilla, eri ihonväreillä, eri aikakausilta. Upeaa lukea kirjaa, josta jokainen löytää samaistumispintaa. Onpa mukana jopa punatukkaisia naismerirosvoja!

   
Onneksi vanhempani eivät kasvattaneet minua kapeakatseisesti, vaan antoivat minun muodostaa omanlaiseni tavan olla tyttö. Olin  Ronjan kaltainen lapsi, joka kiipeili puissa, vaelteli metsissä ja pelloilla koiran kanssa, käytti sekä hametta että housuja, tutki hyönteisiä, keräsi kukkia, auttoi isää korjaamaan maatalouskoneita ja äitiä selvittämään lankakerien solmuja. Osaan käyttää niin vasaraa kuin ompelukonetta ja molempien taitojen pitäisi olla täysin riippumatonta siitä, millaisen kirjaimen on saanut henkilötodistukseen.  
  
Minusta on tärkeää kertoa tytöille jo ennen kouluikää, ettei sukupuoli ole rajoite jonkin asian tekemiselle. Olen kapinallinen tyttö ja suosittelen tätä kirjaa kaikille vanhemmille. Lukekaa tätä lapsillenne, antakaa heille laaja kirjo mahdollisia tulevaisuuksia, älkää rajoittako heidän mielikuvitustaan, unelmiaan ja mielenkiinnonkohteitaan, sillä ne ovat toteutettavissa.
     
Naispuolinen faarao kammoksutti ihmisiä. Mitä jos hänen menestyksensä rohkaisisi muitakin naisia havottelemaan valtaa? (s. 62)
  
        
Arvosana:
    
Takakannesta:
Tavanomaisten prinsessasatujen sijasta tässä ihanassa iltasatukirjassa tutustutaan sataan todelliseen tyttöön ja naiseen, jotka ovat muuttaneet maailmaa tai oman elämänsä rohkeasti ja lupaa kyselemättä. He ovat eläneet kauan sitten tai he elävät nyt: he ovat hallitsijoita, merirosvoja, taiteilijoita, urheilijoita, astronautteja, tieteilijöitä, tai ihan tavallisia ihmisiä, jotka ovat tehneet jonkin pelottoman valinnan.
  
Loisteliaan kuvituksen ovat toteuttaneet 60 kuvittajanaista eri puolilta maailmaa. Iltasatuja kapinallisille tytöille on kirja kaikille lapsille, joiden toivot kasvavan itsenäisiksi ja toisia kunnioittaviksi ihmisiksi.
       
Suomentanut: Maija Kauhanen, 212 sivua, S&S 2017
    
Alkuperäinen nimiGood Night Stories for Rebel Girls (2017)
  

lauantai 9. joulukuuta 2017

Kirjabloggaajien joulukalenteri - Luukku 9 | Matt Haig: Poika nimeltä Joulu

Joulukalenterin teemakuvake on tänä vuonna minun käsialaani.
   
  
Alla on Spotifyn soittolista, jolta löytyvillä joulumusiikkisuosikeillani voit virittäytyä tämän luukun lukemiseen. 
  
  
   
"Edessäsi on parhaillaan joulupukin todellinen tarina."
  
   
Aula & Co on vielä varsin nuori, pienempi kustantamo, jonka julkaisuvalinnat ovat todella tuoreita ja kiinnostavia. Niin kuin tämä viime vuonna ilmestynyt, kannessaan uudeksi jouluklassikoksi nimetty Matt Haigin Poika nimeltä Joulu. Teos on hiljattain saanut jatkoakin, Tyttö joka pelasti joulun. Haigilta on aiemmin suomennettu myös Radleyn perhe (Atena, 2011). 
  

Luetko yhä kirjaa?

Hyvä. (Tontut olisivat sinusta ylpeitä.)

Aloitetaan sitten... (s. 7)

  
Mietin, mistä haluaisin luukussani kirjoittaa ja ensimmäisenä nousi mieleen tämän teoksen kansikuva. Niinpä varasin sen kirjastosta ja luin marraskuun lukumaratonissa. Oli yllättävää, että vaikka kirja onkin alunperin ilmestynyt englanniksi, se sijoittuu Suomeen! Teoksen päähenkilö on 1700-luvun lopulla elävä Nikolas-niminen poika, josta vuosia myöhemmin tulee joulupukki.
 
Et ehkä kutsu häntä joulupukiksi. 
Ehkä käytät hänestä toista nimeä.  
Santa Claus tai Father Christmas tai Sinterklaas tai Papa Noël tai Weihnachtsmann tai Ded Moroz tai Julgubbe tai Jouluvana tai Outo isomahainen mies joka puhuu poroille ja tuo lahjoja. -- Jos olisit tonttu, kutsuisit häntä kuitenkin Joulu-ukiksi, sillä se on hänen oikea nimensä. (s. 3)
 
Nikolas tulee hyvin köyhästä perheestä. Hän asuu koko Suomen toiseksi pienimmässä mökissä ainoana ystävänään Miika-niminen hiiri. Hänellä on vain yksi lelu, naurisnukke, jonka muutamia vuosia aiemmin kuollut äiti on tehnyt. Hänen isänsä on puunhakkaaja. Kun isälle tarjotaan hyväpalkkaista työtä, jonka pitäisi kestää vain pari kuukautta, hän tarttuu tähän oljenkorteen. Nikolaksesta tulee huolehtimaan perinteinen lastenkirjallisuuden täti, eli hyvin ilkeä sellainen. Niinpä ei ole yllättävää, että Nikolas lopulta lähtee etsimään isäänsä, jota ei kuulu takaisin pohjoisesta.
  
  
Seikkailunsa aikana Nikolas tapaa poron, jota auttamalla saa tästä uuden ystävän. Nikolas on aina uskonut tonttuihin, mutta kun hän lopulta päätyy tonttukylään, ovat nämä hyvin erilaisia kuin tarinoissa, joita poika rakastaa. Ystävällisen tervehdyksen sijaan tontut ovatkin epäileväisiä ja pitävät poikaa vaarallisena, koska hän on erilainen (eli ei tonttu). Lopulta syy tonttujen äreyteen paljastuu ja Nikolas päättää korjata ongelman. Teoksen loppupuolella hän etsii elämälleen tarkoitusta. 
    
Haigin tyyli on hyvin humoristinen, muistuttaen Roald Dahlia, David Walliamsia ja Andy Stantonia, mutta teoksessa on myös synkempiäkin hetkiä. Tonttujen lisäksi kirjassa on muitakin olentoja, kuten keijuja ja peikkoja, jotka sopivat ehkä paremmin brittiläiseen kuin suomalaiseen mytolgiaan; mutta luovat syvyyttä ihmisiltä näkymättömissä olevaan maailmaan.

Joulupukin syntytarina on kerrottu moneen kertaan, esimerkiksi elokuvassa Joulutarina. Näillä kahdella teoksella on joitakin samankaltaisuuksia, mutta pidin tästä ehkä vähän enemmän. Suosittelen  tämän hauskasti kuvitetun kirjan lukemista, etenkin näin ennen joulua ja se sopii niin lapsille kuin aikuisillekin. 
  
   
Arvosana:
    
Takakannesta:
Tämä tositarina joulupukista todistaa, että kaikki – aivan kaikki – on mahdollista. Jos olet yksi niistä ihmisistä, jotka uskovat, että jotkin asiat ovat yksinkertaisesti mahdottomia, sinun on parasta laskea tämä kirja käsistäsi – se ei ole sinua varten. Se on nimittäin TÄYNNÄ mahdottomia asioita.
  
Poika nimeltä Joulu on seikkailu, joka kaikesta lumesta huolimatta ei jätä ketään kylmäksi. Se on kertomus isästä ja pojasta, lumesta, sieppauksesta, tontuista, hullusta porosta ja pojasta nimeltä Nikolas. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kaukaisen Suomen synkkään ja lumenpeittämään korpeen, jossa erikoiset hahmot ja persoonat elävät erikoista elämäänsä. Lämmin, koskettava, itkettävä ja naurattava jouluseikkailu sopii niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin
     
Suomentanut: Sarianna Silvonen, 280 sivua, Aula & Co 2016
    
Kuvittanut: Chris Mould
  
Alkuperäinen nimiA Boy Named Christmas (2015)